Maakuntavaltuuston ryhmäpuheenvuoro

Ajatuksia maakuntakaavan ja -strategian pohjalta hyvin voivan Keski-Suomen rakentamiseksi

Ilmaston muutoksen torjunta ja siihen liittyvä hiilineutraalisuustavoite tuovat tarvetta lisätä tuulivoimaa. Lähtökohtaisesti tuulivoima on kannatettava energian tuottomuoto.

Mitkä ovat sopivia paikkoja tuulivoiman sijoittelulle? Mitä asioita tulee ottaa huomioon, jotta tuulivoiman hyötyjä ei kustanneta haitoilla asukkaille, muille elinkeinoille tai luontoympäristöille? Maakuntakaavaa varten on laadittu erittäin hyvä tausta-aineisto, jossa on tehty perusteellista työtä tuulivoimalle soveltuvien alueiden tunnistamiseksi. Vähintäänkin maakuntatasoisella ohjauksella varmistetaan, etteivät useat tuuliteollisuuden omista intresseistä käsin aloitetut hankkeet

yhteisvaikutuksineen ja siirtolinjoineen tuota ympäristölle ja ihmisille enemmän haittaa, kuin

hyötyä.

Hankevalmistelussa avainasemassa on kunta, johon tuulivoimaa suunnitellaan. Maakuntakaava mahdollistaa tuulivoimarakentamisen, mutta kunnat päättävät rakennetaanko tuulivoimaa paikkakunnalle. Tärkeää tuulivoimarakentamisessa tulee olemaan paikkakuntalaisten kuuleminen ja riittävä etäisyys asutuksesta. Tuulivoiman kaavoituksen on oltava ennakoitavaa. Koska ilmastokysymykset ja energiapolitiikan ratkaisut Suomessa nyt lisäävät painetta tuulivoiman lisäämiseksi on erittäin tärkeää avata jatkossa keskustelua, millä ehdoilla kunnassa

tuulivoimarakentamista tullaan toteuttamaan, onko paikkakuntalaisia kuultu ja onko tuulivoimasta etua paikkakunnan elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen kaipaisivat myös koordinoivaa lainsäädäntöä, jolla hillittäisiin haittoja ja joilla parannettaisiin hankkeiden hyväksyttävyyttä. Sähkönsiirron koordinointi ja oikeudenmukaiset korvaustasot ovat tässä keskiössä. Myös kuntien on syytä olla näissä aktiivisia. Erikseen haluan nostaa tässä esiin Keuruun mallin, jossa siirtolinja tuulipuistosta on otettu kaavoitukseen mukaan ja edellytetty hankkeen käynnistymiselle, että sen alle jääville maille maksetaan hyvät korvaukset.

Maaseudun asuttaminen ja maaseutuelinkeinojen turvaaminen tulee olla tavoitteenamme. Huoltovarmuutta on omavarainen ruoantuotanto, joka näinä aikoina on tärkeä ottaa huomioon. Kuinka saamme varmistettua riittävän sähköenergian jakelun ja estettyä sähkön hinnan nousun aiheuttamat dramaattiset vaikutukset? Tämä on tietysti valtakunnallinen ongelma, mutta vaikuttaa myös Keski-Suomessa. Kuntalaiset ovat tilanteessa, jossa ruoan ja energian hinta ovat yhtäkkiä nousseet huomattavasti ja sen vaikutukset jokapäiväiseen elämään ja valintoihin ovat väistämättömät. Kotimainen tuotantotalous tarvitsee tukea ja investointeja. Voisiko kunnat ja kaupunki aiempaa enemmän osallistua kotimaisen tuotantotalouden tukemiseen periaatteellisilla ja kotimaista tuotantoa tukevilla valinnoilla esimerkiksi suosimalla lähiruokaa sekä paikallisia tuotteita ja palveluita?

Elinvoimaisuuden ja vetovoiman kannalta näkyvyys on oleellista. Kuinka markkinoida niin, että ihmiset muuttavat uudelle paikkakunnalle. Mielikuvat ja vapaa-ajan aktiviteetit nousevat merkittävään rooliin. Paikkakunnalla tulee olla innovatiivista markkinointia ja yrittäjille joustavat palvelut. Työ ei enää sido ihmisiä aikaan, paikkaan tai työnantajaan. Toisaalta Keski-Suomi on keskellä Suomea ja sijaintinsa puolesta erittäin kilpailukykyinen. Vesistöjä voisi hyödyntää puutavarateollisuudelle. Keski-Suomelle on merkittävää ylimaakunnalliset tie- ja rautatieyhteydet sekä poikittaisen liikennöinnin väyläinfra.

Pito- ja vetovoima korostuu Keski-Suomessa. Tarve matalan kynnyksen osallistamiselle ja osallistamisen tavoille vahvistuu. Järjestöjen merkitys on suuri. Yhteisöllisyys saa edelleen uusia muotoja esim. vapaa-ajan asumisen muodossa. Kaksoiskuntalaisuus ja vapaa-ajan asunnolla asumisen salliminen mahdollistavat ihmisten asumisen pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja Keski-Suomessa.

Yhä suurempi osa Keski-Suomen väestöstä on vanhuksia. Hyvä vointi ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeä strategiakärki. Liikunta, oppiminen, luonto, kulttuuri, yhteisöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy korostuvat kunnissa soteuudistuksen jälkeen. Hyvinvoivat ihmiset ja vapaa-ajan aktiviteetit ovat jo itsessään tärkeitä, mutta myös hyvää mainosta paikkakunnalle. Myös kuntien vapaa-ajan ja hyvinvoinnin palveluihin on mahdollista hakea hankerahoitusta. Tiedottaminen ja kuntien aktiivisuus ovat tärkeitä innovatiivisessa kehittämisessä. Mielen terveyttä edistävät asiat korostuvat entisestään. Superseniorit puolestaan voivat olla avuksi kuntien työvoimapulassa.

Bio- ja kiertotalouden kehittäminen on osa ilmastoystävällistä ohjelmaa. Toiminnan tulee olla sekä paikallisesti että globaalisti vastuullista ja kehittävää. Pyrkikäämme yhdessä kohti hiilineutraalia Keski-Suomea vuoteen 2030 mennessä. Hankkeet, jotka liittyvät kiertotalouteen, resurssiviisauteen tai uusiutuvien energiamuotojen käyttämiseen ovat etu yrityksille ja asukkaille. Kunnioitetaan luontoa ja nautitaan sen tarjoamista virkistys- ja asumismahdollisuuksista. Asumisen mahdollistaminen koko Keski-Suomessa ja sen tavoitteeksi asettaminen ovat osaltaan myös Suomen huoltovarmuutta. Asuuko Keski-Suomessa onnellisimmat ihmiset, joiden mielen terveydestä pidetään huolta lisäämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä huolehtimalla monipuolisista hyvinvointipalveluista?