Jyväskylän yleiskaavaluonnosta (2050) tulee tarkastella Korpilahden osalta uudelleen

Keskisuomalainen ja Korpilahti-lehti

1.2.2025

Korpilahti on Jyväskylälle mahdollisuus tarjota väljempää asumista, omaa rauhaa ja yksityisyyttä sekä edullisempia elinkustannuksia. Maaseudulla asuminen kiinnostaa suomalaisia, selviää tuoreesta Kansalaispulssi-kyselystä (11/2024). Vastauksista käy ilmi, että useampi haluaisi asua maaseudulla kuin todellisuudessa asuu siellä. Etuoven tilaston mukaan Korpilahti on viiden eniten haetun paikan joukossa Jyväskylän alueella.

Korpilahti on Keski-Suomen kansallismaisemaa parhaimmillaan, monet taiteilijat ovat ikuistaneet sen maisemia. Korpilahdelta Joutsaan menevä Sininen tie on maisematie ja myös osa Euroveloreittiä (pyöräilyreitti). Päijänne kiemurtelee Korpilahdella joka puolella ja Oravivuori sekä Vaarunvuori tarjoavat maisemien lisäksi luontopolkuja. Korpilahden satama on valittu muutama vuosi sitten vuoden vierasvenesatamaksi. Korpilahden yhtenäiskoululle on Raspio-Iloniemen alueelta kävelymatka. Ysitien perusparannus etenee ja liittymät korjataan Korpilahden kohdalta ja tiestä tehdään leveämpi ja turvallisempi. Korpilahdelta on autolla vain puolen tunnin matka Jyväskylään. Korpilahdella on myös kaikki arkielämän sujumiseen tarvittavat palvelut ja paljon hienoja rakennuspaikkoja kaavoitettavaksi kirkonkylän kupeessa. Jyväskylän kaupunki omistaa Raspio-Iloniemen keskeiset rantaan sijoittuvat alueet ja sitä voisi kehittää keskustaajaman leviämisalueena.

Kaavoituksen kriteerit Jyväskylän keskustassa, sen välittömässä läheisyydessä ja Korpilahdella eivät voi olla samat. Alueet tarjoavat erilaisia asumisen vaihtoehtoja eri tarpeisiin. Kestävä liikkuminen, jota pidetään yhtenä kaavoituksen kriteerinä, ei monenkaan jyväskyläläisen kohdalla toteudu, koska käydään työssä kauempana kuin kävely- tai pyörämatkan päässä, harrastetaan, viedään lapsia hoitoon tai liikuntakyky ei sitä mahdollista. Tämä on hyväksyttävä. Keskittäminen ja reuna-alueiden autioittaminen eivät ole myöskään huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä. Työn tekemisen mahdollistamat asuinratkaisut ovat muuttuneet ja etätyö on yleistynyt, eikä ihmisten tarvitse asua työpaikan lähellä. Korpilahden kohdalla hyvä ratkaisu voisi olla osayleiskaava Raspio-Iloniemen kaavan eteläiselle alueelle, jolloin sitä voisi valmistella jo yhtä aikaa Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan kanssa. Näin ollen rakennuspaikatkin tulisivat nopeammin saataville.

Kaavoituksella voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa. Tarvitaan sekä työpaikka-alueita (yritystontteja) että asuinalueita. Korpilahden kannalta tärkeää olisi huomioida Raspio-Iloniemen alueen lisäksi yritystonttitarjonta sekä Tähtiniemen alue. Tähtiniemen alueelle on laadittu Master Plan, jonka kehittämiseen ja suunnitteluun Keski-Suomen liitto on osallistunut. Alkio-opiston vetovoima opiskelupaikkana on vahvistunut ja se tarjoaa laajan valikoiman koulutusmahdollisuuksia. Alkio-opistolla on kesähotellitoimintaa ja se tekee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Gradian kanssa. Kaupungin omistama Tähtiniemen kartano mahdollistaisi yritystoimintaa halukkaalle vuokralaiselle. Tähtiniemi on tarjonnut kokous- ja ravintolapalveluita. Kesällä Korpilahti tuplaa asukaslukunsa mökkiläisten myötä.

Jyväskylän kannattaa hyödyntää Korpilahden mahdollisuudet ja tarjota ihmisille tilaisuus rakentaa hienoihin Päijänteen rantamaisemiin, joissa korkeuserot eivät tee rakentamisesta liian kallista ja haastavaa. Maaseutumainen asuminen on monien unelma ja Tampere on tämän keksinyt Sorilan alueen kaavoituksessa. Jos emme tarjoa Jyväskylässä väljempää maaseutumaista asumista, tulevat Toivakka, Muurame ja Laukaa tekemään sen puolestamme.

Ilse Weijo valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (Kesk)