Keskisuomalainen 2.4.2024

Hyvinvointialueen tulee pitää huolta kaiken ikäisistä ihmisistä koko Keski-Suomessa

Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestö ei ole valmis hyväksymään sellaisenaan Keski-Suomen hyvinvointialueen sote-palveluverkkoselvitystä. Kannanottomme lähtökohta on, että toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat helposti ja riittävän nopeasti saavutettavissa, jotta asukkaat voivat kokea elämänsä turvalliseksi. Palveluiden saavutettavuus takaa toimivan arjen asuinpaikkakunnalla ja ehkäisee ongelmien kasautumista vaativampia ja kalliimpia toimia vaativiksi.

Vaikka palvelujen saatavuus on tärkeää kaiken ikäisille, tulee erityisesti kiinnittää huomiota ikääntyvien palveluihin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kaikkialla Keski-Suomen alueella ikääntyvän väestön osuus asukkaista kasvaa, mikä heijastuu palvelutarpeisiin. Ikääntyvien ympärivuorokautisen asumisen palvelu tulee järjestää siten, että ihmiset voivat olla hoivapaikassaan tuttujen ikätovereiden, hoitajien ja läheistensä kanssa. Palveluasumisen keskittämistä pidämme julmana toimena.

Syrjäytyneiden alle 30-vuotiaiden nuorten määrä on pelkästään Jyväskylässä huolestuttavan suuri. Riittävän ajoissa saatu diagnoosi, psykologin, terveydenhoitajan ja kuraattorin apu oppilaitoksessa sekä koulun ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö ohjaavat ja tukevat lapsia ja nuoria. Perheiden tuki ja lasten suojelun riittävät resurssit on turvattava aina.

Esitetyn suunnitelman heikkous on, ettei se tarjoa kokonaisvaltaista ratkaisua palvelutarpeen ja resurssien epäsuhtaan. Tehokkuuden lisääminen prosesseja kehittämällä on rajallista eikä keskittäminen tuo automaattisesti säästöjä. Työvoiman ja potilaiden siirtyminen ei ole yksinkertaista. Palvelupisteiden lakkauttaminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia muualla, kuten kuljetuksissa. Digitaaliset palvelut eivät yksinään ratkaise työvoiman tarvetta, eivätkä ne ole tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa. Paineen lisääminen Jyväskylään ruuhkauttaa

palvelut entisestään.

On selvää, että tarvitaan uudelleen organisointia, mutta tarvitaan myös tarkempia vaikutusarvioita siitä, millaisilla toimilla aidosti säästetään. Hyvin toimivia palveluja ei kannata lopettaa. Esimerkiksi Korpilahden ja Tikkakosken soteasemat saavat hyvää palautetta asiakkailtaan ja ovat tärkeä osa asuinalueen kokonaispalveluja. Ne täytyy säilyttää.

Keskeistä on panostaa vahvaan perustason palveluun siten, että erikoissairaanhoidon palvelutarve pysyy hallittuna. Tarvitaan palveluketjujen sujuvuutta ja uusia mahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön. Raja-aitoja palveluiden välillä on edelleen liikaa. Kun uusilla palvelumuodoilla korvataan aiempia, siirtymävaiheessa ei ihminen saa jäädä ilman palvelua.

Ilse Weijo (opettaja) ja Katri Ruth (psykologi) Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestö