Kannanotto 8.5.2024

Kannanotto koskien Jyväskylän kaupungin ilmoitusta päiväkotien sulkemisesta kesäajalla 2024 Korpilahdella.

Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut, että alustavan suunnitelman mukaan, Korpilahdella suljetaan kaikki kunnalliset päiväkodit 1.7.- 4.8.2024 välisenä aikana. Tämän lisäksi Tikkalan päiväkoti on suljettuna koko kesän ajan, 1.6.-4.8. Kuitenkin perheet ovat saaneet 10.4.2024 tiedon, että Korpilahden päiväkodit suljetaan kyseisenä aikana.

Korpilahden alueen päiväkotien sulkeminen on kohtuuton, epätasa-arvoinen ja lapsiin sekä heidän perheidensä hyvinvointiin haitallisesti vaikuttava. Motiivina sulkemiselle on toimialalle määrätyt säästötavoitteet. Kustannuslaskelmia säästötoimista ei kuitenkaan ole laskettu eikä laskelmaa varten ole etukäteen kysytty perheiden kesähoidon tarpeita ja selvitetty korvaavaa hoitopaikkaa sekä siitä aiheutuvia kustannuksia. Koska säästölaskelmia ei ole Korpilahden päivähoidon sulkuajalta laskettu, on vaikea perustella päiväkodin sulkemista säästöillä. Lisäksi ei ole selvitetty lähikunnista ostetuin varahoidon kustannuksia. Säästötavoite päivähoidon suhteen tulee toteuttaa tasapuolisemmilla ja vähemmän haitallisilla toimilla, joiden kustannusvaikutukset on laskettu.

Lasten päivähoidon tulisi olla perheille toteutettu lähipalvelu. Mikäli lasten hoitomatkat ylittyvät 30 km totutusta hoitomatkasta, ei voida puhua lähipalvelusta. Korpilahden pinta-ala on yli puolet koko Jyväskylän kaupungin pinta-alasta, mikä tarkoittaa pitkiä välimatkoja sekä Korpilahden alueella että muuhunkin kaupunkiin nähden. Päivähoidon siirtyessä pois Korpilahdelta palvelujen saavutettavuus ei tule toteutumaan joko ollenkaan tai ainakaan lähipalveluna. Suurin osa Korpilahden asukkaista asuu kylillä, mikä tarkoittaa jo valmiiksi pitkiä kuljetusmatkoja päivähoitoon Korpilahden keskustaan.

Varhaiskasvatuslain mukaan päivähoidon järjestämisessä ja tuottamisessa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Tämä ei tule toteutumaan Jyväskylän kaupungin suunnittelemissa päivähoidon loma-ajan järjestelyissä. Ne eivät tue lasten hyvinvointia, vaan aiheuttavat kohtuutonta rasitusta ja ongelmia pienille lapsille sekä heidän perheilleen (Liite 1). Hoitomatkat ehdotetussa järjestelyssä voivat pidentyä päivittäin moninkertaiseksi ja matkaa voi kertyä jopa 200 km (Liite 1). Laskelmiemme mukaan hoitopäivän pituus voi kasvaa laissa annetuista suositusrajoista useita tunteja ja lasten uniaika esim. ilta-aamuvuoro tilanteessa saattaa jäädä muutamaan tuntiin. Lisäksi pitkät automatkat sekoittavat lapsen univalverytmin, koska lapset usein nukkuvat automatkat ja tämän vuoksi lapsen on vaikea saada ajoissa unta illalla (Liite 1). Erityistä hoitoa tarvitsevien lasten kohdalla hoitopaikan vaihtuminen saattaa kuormittaa lapsen hermostoa ja tunne-elämää sekä aiheuttaa turvattomuutta ja ongelmia ihmissuhteissa. Turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeää hoidon pysyvyys ja turvalliset, tutut aikuiset. Myös tuttu lapsiryhmä ja siinä muodostuneet kaverisuhteet ovat lapselle erittäin tärkeitä hoitoon sopeutumisen ja siellä viihtymisen kannalta. Nyt tehdyn ehdotuksen mukaan lapset ripotellaan eri päivähoitopaikkoihin Jyväskylässä ja naapurikunnissa. Lapsi voi joutua ainoana uutena lapsena ryhmään vieraaseen paikkaan vieraiden aikuisten kanssa.

Suunniteltujen päivähoitojärjestelyn aiheuttamat pitkät hoitomatkat ja niistä koituvat kustannukset koettelevat perheiden taloutta. Osalla lapsiperheistä ei ole autoa ja julkisen liikenteen aikataulut eivät sovi vanhempien työaikojen ja lasten hakuaikojen kanssa. Lasten kuljettaminen päivähoitoon linja-autolla on mahdotonta, koska Korpilahdelta kulkee harvoin linja-autoja Jämsän ja Jyväskylän suuntaan. Näin ollen kesän hoitojärjestelyt edellyttäisivät perheeltä auton hankintaa, mikäli sellaista ei ole. Edellä mainituista syistä johtuen vanhempien voi olla käytännössä mahdotonta viedä lapsensa päivähoitoon. Vanhemmat voivat joutua ottamaan työstänsä palkatonta vapaata tai jopa luopumaan kokonaan työstään. (Liite 1.) Yleinen kustannusten, korkojen ja polttoaineiden hinnan nousu ovat jo rasittaneet lapsiperheiden taloutta. Hoitoon kuljettaminen omalla autolla lisää taloudellista taakkaa ja saattaa tehdä työstä jopa kannattamattoman polttoainekulujen vuoksi.

Vanhempien loma-aikojen järjestelyt on monilla työpaikoilla sovittu jo alkuvuodesta, jolloin perheillä ei ole mahdollista reagoida nopeisiin päivähoitojärjestelyn muutoksiin. Palvelujohtaja Tarja Ahlqvist sekä toimialajohtaja Eino Leisimo ovat perustelleet hoitojärjestelyjä lapsen oikeudella lomaan, mutta loman valinta ei ole mahdollista kaikissa ammateissa, kuten maatalousyrittäjillä, joilla kiireisin työvaihe ajoittuu kesään (Liite 1). Perheiden syyllistäminen kesällä työskentelystä ja lapsen hoitoon viemisestä on asiatonta.

Lapset eivät saa olla ensisijainen säästökohde, vaan heihin tulee investoida, sillä juuri lapset ovat tulevaisuutemme rakentajia ja heidän hyvinvointinsa tänään on yhteiskuntamme hyvinvoinnin mittari tulevaisuudessa. Jyväskylän kaupungin päivähoidolle asetetut säästöt aiheuttavat pidemmällä aikavälillä ainoastaan lisää kustannuksia kaupungille. Kaupungin säästöt päivähoitopaikkojen sulkemisena tulevat näkymään mm. yhä lisääntyvinä suorina ja välillisinä sosiaali- ja terveyskuluina. Säästötavoite ei näin ollen tule toteutumaan vaan pikemminkin päinvastoin. Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelman mukaisesti järjestettiin kysely kaupunkilaisille säästökohteista. Vastausten perusteella kaupunkilaiset haluavat kaikkein vähiten säästää lasten ja nuorten palveluista.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että kunnat huolehtivat päivähoidon saatavuudesta kunnassa esiintyvän tarpeen vaatimassa laajuudessa ja toimintamuodoissa. Tämän järjestäminen ja valvonta on kunnan vastuulla. Lain mukaan päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan. Päivähoidon tavoitteena on päivähoidossa olevien lasten kotien tukeminen näiden kasvatustehtävässä ja kunnan velvollisuus on järjestää palvelut niin, että ne tukevat tätä tehtävää. Myös lastensuojelulaki velvoittaa kuntia järjestämään ja kehittämään lasten päivähoitoa niin, että se tukee vanhempia ja huoltajia lasten kasvatuksessa ja tässä kunnan tulee erityisesti huomioida lasten ja nuorten tarpeet ja toivomukset.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Näin ollen päivähoitopalvelut tulee järjestää perheiden ja lasten lähtökohdista käsin. Myös sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säätämisen taustalla on ollut periaate, jonka mukaan palvelujärjestelmän perustana tulisi olla ensisijaisesti asiakkaan eivätkä organisaation tarpeet ja toivomukset.

Jyväskylän kaupungin strategiaan on kirjattu, että Jyväskylä edistää kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kaupunkistrategian arvoina ovat inhimillisyys, vastuullisuus, rohkeus, avoimuus ja turvallisuus. Ne eivät toteudu suunnitellussa päivähoitojärjestelyssä lasten ja perheiden osalta (Liite 1). Jyväskylä on myös toiminnassaan halunnut korostaa ympäristöystävällisyyttä ja vähentää yksityisautoilua, mutta ajomatkat kesäloman ajalla korpilahtelaisilla perheillä tulevat kasvamaan moninkertaisiksi.

Olemme pyytäneet Tarja Ahlqvistilta ja Eino Leisimolta 2.5.2024 päätöstä Korpilahden alueen päivähoidon kesäjärjestelyistä, mutta pyynnöistä huolimatta, emme ole sitä saaneet. Kaupungin nettisivustolla kerrotaan alustavasta suunnitelmasta, mutta perheille on ilmoitettu 10.4.2024, että päiväkodit suljetaan. Perheiden kuulemistilaisuus asiasta järjestettiin 6.5.2024.

Päivähoitopaikkojen sulkemisesta aiheutuvien ongelmien ja haittojen estämiseksi perheissä sekä niistä johtuvien kulujen ehkäisemiseksi, vaadimme Jyväskylän kaupunkia tekemään lapsivaikutusten arvioinnin päivähoidon kesäaikajärjestelyistä Korpilahden alueella, tarkastelemaan uudestaan tekemäänsä ilmoitusta lainmukaisuudesta käsin, esittämään laskelmat säästöistä Korpilahden kesähoidon sulkemisen osalta ja suuntaamaan katseensa muihin tapoihin saada kaupungin talous kuntoon.

Korpilahden alueella asuvien lasten päivähoitoa tarvitsevien perheiden puolesta

Moona Seppä

Äiti (3 lasta)

Korpilahden päivähoitoa käyttävät perheet

Minna Mustonen

Aluevastaava

Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Ilse Weijo

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu

Lasten, nuorten ja perheiden ltk, Hyvaks

Liite 1: Esimerkkejä kesähoidon vaikutuksista perheisiin

Perhe 1

”Meillä on 40 lehmän lypsykarjatila Moksissa. Lisäksi isäntä auraa ja hiekoittaa talvisin ja kesällä urakoi paalaamalla heinää mm hevostiloille. Teemme siis seitsemän päivää viikossa töitä. Ja lapset eivät voi olla työssä mukana. Meiltä tulee matkaa Korpilahden päiväkodille 20 km yhteen suuntaan ja koska työpaikkamme on kotona, päivittäiset hoitoon kuljetuskilometrit ovat 80 km. Pitkän välimatkan vuoksi emme pidä poikia hoidossa kuin 3–4 päivää viikossa. Meillä on kaksi lasta (1v ja 5v). Omat lomamme pyrimme pitämään lehmien poikimisten ja säiden ehdoilla. Emme voi pitää lomaa koulujen lomien mukaan. Lisäksi meillä ei ole isovanhempia lähistöllä, jotka voisivat lapsia hoitaa. Lasten hoitoaika Korpilahdella on pääsääntöisesti klo 9–18. Meiltä tulee Keljonkankaalle matkaa 35 km yhteen suuntaan, eli 15 km enemmän kuin nyt Korpilahdelle. Jos lapset olisivat Keljossa hoidossa niiden hoitoaika pitäisi olla todennäköisesti klo 9–19. Mutta onko Keljonkangas auki niin myöhään, pitääkö ne sitten viedä keskustaan? Sitten niiden pitäisi olla vieläkin myöhempään iltaan...”

Perhe 2

”Eli meillä tilanne, että tarvitsisimme hoitoa lapsille 15.7.–2.8. ajalle. Mieheni työskentelee metsäkoneenkuljettajana, joten hänen työpaikkansa vaihtelevat usein ja hoitoon vienti ja haku usein minun tehtäväni. Itse työskentelen kotona Korpilahdella ja mikäli täytyisi viedä lapset hoitoon Keljonkankaalle niin päivässä ajoa tulisi 120 km. Myös lasten hoitoajat pitenisivät kohtuuttomiksi. Toinen lapsi on erityisen tuen piirissä monimuotoisen kehityshäiriön vuoksi ja tämä on isoin asia, joka huolettaa varahoidossa. Pelkästään päiväkodilta eskariin siirtyminen oli iso asia ja vei tottumista noin kaksi kuukautta, vaikka oli tutut aikuiset ja lapset, mutta pelkkä ympäristön muutos on iso asia jokaiselle lapselle. Kuinka erityinen tuki olisi järjestetty varahoidossa, pienryhmät tukevat erityislapsia paljon ja epäilen ettei siihen ole resursseja kesän ajalle, kun yhteen päiväkotiin tuodaan paljon lapsia. Meidän perheessämme ei ole kesäksi tämän vuoksi muuta vaihtoehtoa, mikäli Korpilahden päiväkoti on suljettu, kuin se että pidämme mieheni kanssa kesälomat eri aikaan. Tämä tietysti on mielestäni kohtuutonta, että kaupungin säästötoimien vuoksi emme saa perheenyhteistä lomaa lainkaan.”

Perhe 3

”Täällä taloudessa on yksi lapsi. Kesälomat meillä ei vielä varmasti tiedossa, mutta todennäköisesti hoidon tarve olisi tuolle ajalle 24.6.–19.7. Itse ajan Joutsaan töihin ja jos päivähoito siirtyy esim. Keljoon, tulisi työmatkaa yli tuplasti enemmän, yhteensä noin 200 km päivässä. Tämä tuntuu jo taloudellisestikin liikaa kuormittavalta vaihtoehdolta. Ajallisesti joutuisimme lähtemään viimeistään 6.15 aamulla ja olisimme kotona vasta noin 17.15. Asun lapsen kanssa kahdestaan, joten ainoa palkkatulo on minun tulot, niin tuo 200 km työmatka on taloudellisesti ainakin meille liian kallista”

Perhe 4

”Perheessämme on yksi lapsi ja hoidon tarve +40 tuntia viikossa. Nyt matka 72 kilometriä päivässä koti-päiväkoti-työ. Ajallisesti noin tunti. Jyväskylään vietäessä matka paikasta riippuen noin 200 kilometriä ja ajallisesti yli 2 tuntia. Työskentely on meille täysin mahdotonta ilman hoitopaikkaa.”

Perhe 5

”Minulla on yksi 3v ja käyn Jämsässä vuorotöissä ja tähän tietoon hoidontarve olisi koko kesäksi. Ja en edes uskalla laskea kilometrejä. Meillä yhden vanhemman talous”

Perhe 6

”Meillä yksi lapsi päiväkodissa. Hoidon tarve 4 viikkoa sulun alusta 19.7 saakka. Minulla kolmivuorotyö sairaalalla ja mies kulkee toisessa suunnassa töissä. Erityisesti haastavaa on minun iltavuorot, jolloin mies ajaa 60 kilsan lenkin hakeakseen taaperon hoidosta. Yövuorot ovat toinen haaste. Silloin lapsi vietävä aamulla hoitoon kaupunkiin ja haettava iltapäivästä pois, eli tuolloin ylimääräistä lenkkiä tulee n.120 km päivässä. Ja toki noiden pienten kanssa on haasteellista myös se, että nukahtavat illasta herkästi autoon ja sitten illalla nukahtaminen venyy.”

Perhe 7

”Meillä 5-vuotias lapsi, jolla hoidon tarve olisi 3 vko sulkuaikana. Lapsen isä on töissä Muuramessa ja jos hän veisi ja hakisi lapsen 8 h työpäivän lisäksi, olisi tyttö kotoa pois joka päivä sen päälle 10 h, josta päiväkodissa 9 h/5 päivänä viikossa. Miehelle ylimääräisiä kilometrejä tulisi noin 30 km joka päivä. Itse, jos Jämsässä kävisin töissä ja joutuisin viemään ja hakemaan tulisi kilometrejä 180 km eli 30 km x 5 = 150 km ylimääräistä ajoa viikossa, jotta saadaan lapsi hoitoon.”

Perhe 8

Päivystyshoidon siirtymisen seurauksena perheen äiti joutuu pahimmassa tapauksessa luopumaan työstään elokuun alussa.

Lisätietoja asiasta: Moona Seppä 0401716188