Kaavoitustyöryhmän lausunto (Ilse Weijo)

1.3.2024

Jyväskylän keskustalaisten linjauksia koskien kaupungin kaavoituspolitiikkaa ja kaupunkirakennetta

Kaupunkia pitää kehittää ihmisiä varten, paikallisyhteisöjä kuunnellen

Jyväskylän keskustalaiset haluavat rakentaa väljää ja viihtyisää kaupunkia. Emme halua keskusjohtoisesti kaavoitettua, harmaata metropolia, vaan tavoitteemme on ihmislähtöinen puutarhakaupunki.

Esimerkkinä Jyväskylästä löytyy yksi Suomen kauneimmista asuntoalueista, arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema Älylän kaupunginosa. Jo 1900-luvun alussa on osattu rakentaa väljästi, luonnonläheistä ja kaunista kaupunkia, siksi haluamme Jyväskylästä Suomen kauneimman puutarhakaupungin. Käytännössä tämä tarkoittaa omaehtoisia lähiöitä- kuten Säynätsalon kaunis saarikaupunginosa- ja väljää kaupunkirakennetta nykyisen, ydinalueen tiivistämiseen pyrkivän kaupunkisuunnittelun sijaan. Valtaosa jyväskyläläisistä tukee väljän ja luonnonläheisen kaupungin rakentamista.

Kaupunkisuunnittelun merkittävin muutos lähtee siitä, että tonttipolitiikkaa ohjaa kuntalaisten ja yritysten aito kysyntä niin tonttien sijainnin, kuin niiden koonkin suhteen. Yritysten kanssa pitää käydä jatkuvaa yhteydenpitoa yritystonttien saatavuudesta koko Jyväskylän alueelta. Yritystontteja kaavoitettaessa tulee kuunnella yrittäjiä ja kaavan tulee olla yritysten tarpeisiin mukautuva. Kuluttajakauppaan tarkoitettujen tonttien tulee olla kaavoitettuja siten, että toiminnat voivat sijaita pääosin yhdessä tasossa. Myöskään kaavoituksen ei tulisi liikaa ohjata yritystonteille rakennettavien rakennusten ratkaisuja, niin että niistä tulee yrityksille liian kalliita toteuttaa.

Kaupunkipolitiikkaa ohjaa usein tänä päivänä liikaa asukasmäärän lisäämisen ja keskustan tehokkaan rakentamisen tavoittelu. Taloudellisen tehokkuuden nimissä palveluja ja asumista pyritään liiaksi keskittämään ja tässä ajattelussa unohdetaan ihminen.

Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen tärkein perusta ja tavoite on rakentaa hyvinvoivaa, kestävää ja kasvavaa kaupunkia, jolloin ihminen on sen keskiössä. Elävä, monimuotoinen ja ihmisläheinen Jyväskylä on parhaimmillaan positiivinen poikkeus maakuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun rinnalla.

Kaavoitusta kuntalaisia kuunnellen

Kaupungin sisäisen liikenteen suunnittelussa tulee huomioida saavutettavuus myös maaseudulla. Toimivat tie- ja joukkoliikenneyhteydet ovat edellytys sujuvalle asuin- ja asiointiliikenteelle.

Kaavoituksessa tavoitteena on tonttien monipuolisuus, joka vastaa kysyntää. Kaupunki kaavoittaa erikokoisia tontteja eri alueilta. Hyvä tontin sijainti tarkoittaa toisille sijaintia lähellä kaupunkikeskustaa ja toisille puolestaan maaseudun rauhaa. Yritystonttitarjonta tulee olla tarpeeksi kattava koko Jyväskylän alueella. Tutkitaan mahdollisuuksia kaavoituksen uudistamiseen haja-asutusalueilla niin, että pientalorakentaminen mahdollistuisi ja pyritään kaksoiskuntalaisuuden edistämiseen.

Jyväskylästä Suomen kaunein puutarhakaupunki

Jyväskylän kaupunkiprofiilin tulee rakentamisessa olla yleisesti matalaa, jolloin auringonvalo tavoittaa puistot ja kadut. Puurakentaminen on ekologista ja lisää asuinympäristön viihtyisyyttä. Rakentamisessa hyödynnetään yleisesti luonnonmukaisia materiaaleja ja ekologisia energiaratkaisuja.

Tulevaisuuden rakentamisessa toteutetaan muuntojoustavia rakennustapoja, jolloin varsinkin julkisten rakennusten käyttötarkoituksia voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Monipuolisella asuinrakentamisella samalla asuinalueella pyritään ennalta ehkäisemään alueiden eriarvoistumista ja negatiivista profiloitumista. Kaupunkiasumisessa puurakentaminen sekä alueiden viihtyisyys viheralueineen ja puistoineen korostuu. Tämä on Jyväskylän vahvuus ja maisemallinen vetovoimatekijä.

Vihreä kaupunkikeskusta

Jyväskylän kaupunkikeskusta on tulevaisuudessa vihreä kaupunginosa, jossa pörriäiset lentävät ja pikkulinnut viihtyvät. Kaupunkisuunnittelussa on asetettava tavoitteeksi viihtyisän Kävelykadun kehittäminen, jossa kiinteistön omistajat ovat olleet aktiivisesti mukana.

Lähiluonto on tärkeää myös keskustassa asuville, se tarjoaa mahdollisuuden edistää luontosuhdetta ja antaa mahdollisuuden virkistäytymiseen. Jyväskylän Harju ja sataman alue sekä Jyväsjärveä kiertävä rantaraitti tarjoavat erilaisia liikkumisvaihtoehtoja lenkkipoluista ulkokuntosaleihin.

Osallistuvat ja aktiiviset lähiöt

Kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on pitkällä tähtäimellä pienkeskusrakenteen aikaansaaminen. Siinä kaupunki rakentuu erillisistä ja elinvoimaisista asuinkeskuksista. Siellä on tarjolla lähipalveluja, kuten esim. kauppa ja päiväkoti, sekä liikkuvat kirjasto- ja terveydenhuollon palvelut. Asuminen kaupunkikylissä on edullista ja ruuhkatonta. Keskusta haluaa säilyttää toiminnassa olevat koulut ja kirjastot. Jyväskylän kaupunki ja asukkaat tekevät yhteistyötä alueiden kehittämisessä ja suosimme osallistavaa päätöksentekoa liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalveluiden kehittämisessä