7.6.2023 Maakuntavaltuuston ryhmäpuheenvuoro

Olemme haastavassa tilanteessa kuntien elinvoimaisuuden ja pitovoiman suhteen. Keski-Suomen liiton hanke- ja kehitysrahaston suuntaaminen oikeisiin ja tuloksellisiin kohteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Oikealla kohdennuksella kykenemme kasvattamaan veto- ja pitovoimaa sekä kohdentamaan tukea hankkeille, jotka edistävät strategiaamme ja Keski-Suomen kehittymistä. Hankkeiden vaikuttavuutta tulee arvioida ja käyttää tätä tietoa seuraavien rahoituskohteiden valinnassa. Keski-Suomen liitto jakaa tänä vuonna ennätysmäärän rahoitusta erilaisiin maakuntaa kehittäviin hankkeisiin. JTF-rahoitushaku jatkuu edelleen ja sitä voi hakea mm. TKI-hankkeisiin, jossa asiantuntijat etsivät, kokeilevat ja kehittävät uusia tuotteita ja palveluita sekä tutkimusta yritysten ja työelämän tarpeisiin.

Keski-Suomi on erikoistunut vahvasti metsä- ja metalliteollisuuteen. Metsätalousalan työpaikkaosuus on kaksinkertainen koko maahan verrattuna. Myös puuteollisuuden, koneiden ja laitteiden valmistuksen, paperiteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden huollon ja asennuksen työpaikkoja on suhteellisesti selvästi koko maata enemmän. Näillä aloilla työskentelee joka viides työllisistä.

Kuudessa Keski-Suomen kunnassa on enemmän työpaikkoja, kuin työllisiä asukkaita ja pienissä maaseutukunnissa tulotaso on alhainen. Tulotaso Keski-Suomessa on kansallisesti vertaillen matala. Pientuloisuusasteella mitaten vain muutamissa Jyväskylän kehyskunnissa ja Jämsässä ylletään koko maan kuntien mediaania parempaan. Tämä vaikuttaa kuntien verotuloihin.

Elinvoimaisuuden ja osaamisen kannalta katsottuna kuntien tulee olla houkutteleva vaihtoehto asumiseen, vapaa-aikaan ja työntekoon. Kaavoituksen ja maankäytön hyvällä suunnittelulla ja hankkeisiin haettavilla rahoituksilla voidaan tukea yrityksiä. Kuntien tulisi aktivoitua entistä tehokkaammin yrittäjäystävällisiksi. Kaavoituksella mahdollistamme uusia yrityksille sopivia alueita hyvien kulkuyhteyksien varrella. Digitalisaation ja toimivien tietoliikenneyhteyksien merkitystä ei voi liikaa korostaa. Sitä tarvitaan työelämän lisäksi arkipäiväisessä elämisessä.

Yrittäjille tulisi välittää myös tietoa hankkeista ja niihin haettavista rahoituksista. Jotta yritysten hankkeet lähtisivät liikkeelle, voisivat kunnat auttaa yrittäjiä neuvomalla ja osallistumalla rahoitukseen. Osa rahoituksistahan vaatii myös oman rahoitusosuuden. Yritysten saaminen kuntaan, voi olla kunnalle elinvoimaisuuden tärkeä tekijä. Yritysten mukana kuntiin tulee työntekijöitä sekä liitännäispalveluita. Työllistämisvaikutukset ovat tärkeitä etenkin niille paikkakunnille, jotka eivät ole muuttovoittoisia.

Paranevalla työllisyydellä olisi huoltosuhdetta vahvistava vaikutus, kun taas mm. väestön ikääntyminen heikentää sitä. Kuten Laukaassa saimme kuulla ”muuttoliike Taivaaseen” kiihtyy koko Keski-Suomessa.

Vapaa-ajan asuminen lisää useiden alueiden väestömäärää merkittävästi. Ilmiö on korostunut koronan aikana lisääntyneen etätyön tekemisen myötä. Keski-Suomessa vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima- alueita on ympäri maakunta. Keski-Suomesta Toivakka, Joutsa ja Luhanka yhdessä naapurimaakuntien lähikuntien kanssa muodostavat alueen, jossa väestö moninkertaistuu vapaa-ajan asumisen sesonkiaikoina. Kaksoiskuntalaisuus mahdollistaisi verotulojen osittaisen kohdentumisen näille kunnille.

Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia nuorista ja nuorista aikuisista tukien heidän hyvinvointiaan ja kiinnittymistään yhteiskuntaan. Yle uutisoi, että yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneita, jotka eivät ole koulussa, työssä tai varusmiespalveluksessa, alle 29-vuotiaita on koko maassa 140 000. Jyväskylässä heitä on 4500 ja tällä Jyväskylä on paikkakuntana tilastossa ykkösenä. Nyt jos koskaan on tärkeää huolehtia nuorista huolehtien ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä, koulutuksen kohdentumisesta työllistäville aloille sekä työvoiman saatavuudesta keskisuomalaisille yrityksille.